Pastori Cynthia Rigby auttoi tytärtään valmistautumaan esittämään perhosta numero 4 seurakuntansa pääsiäisnäytelmässä ja kysyi 8-vuotiaalta: ”Mitä risti tarkoittaa?”

Tytär mietti hetken ja vastasi sitten: ”No, minusta se on vähän niin kuin silloin, kun palomies menee palavaan rakennukseen pelastamaan jonkun, mutta kuolee tulipalossa.”

Rigby oli iloinen siitä, että tyttärensä edes vastasi. Loppujen lopuksi Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus herättävät vaikeita kysymyksiä myös aikuisille.

Vielä nykyäänkin kristilliset teologit pohtivat, miten ristin merkitystä voitaisiin parhaiten selittää ja miksi pitkäperjantai on hyvä (englanniksi pitkäperjantai on Hyvä perjantai, Good Friday).

Kuten Paavali kirjoittaa 1. Korinttolaiskirjeen 1:23–25:ssä, ristiinnaulitseminen – ”juutalaisille skandaali ja pakanoille hulluus” – tekee kristinuskosta vaikeasti myytävän. Mutta kuten Paavali myös kirjoittaa, ristiinnaulitun Kristuksen saarnaaminen on olennainen osa uskoa. 

”Kristuksen halukkuus kärsiä ja kuolla on yhtä merkittävää kuin hänen kykynsä voittaa kuolema”, sanoi pastori Randy L. Maddox, apulaisdekaani ja William Kellon Quick -professori metodistiaineissa Yhdistyneen metodistikirkkon kumppanina olevassa Duke Divinity Schoolissa. Hän on myös ordinoitu Yhdistyneen metodistikirkon vanhin.

”Jos toinen näyttää haastavan hänen jumaluutensa, toinen haastaa hänen ihmisyytensä. Yksi kristillisen opin tehtävistä kautta aikojen on ollut pitää nämä kaksi yhdessä täysimääräisellä voimallaan.”

Mutta vuosisatojen kuluessa teologit ovat pohtineet myös sitä, miksi Jeesus vapaaehtoisesti alistui niin väkivaltaiseen kuolemaan sovittaakseen ihmiskunnan synnit. Eikö Jumalalla ollut muuta keinoa lunastaa ihmisiä?

Yksi näistä teologeista on Rigby, joka pohtii tätä kysymystä artikkelissaan ”Prodigal cross” (Tuhlaajaristi) Presbyterian Outlook -lehdessä. Hän on ordinoitu presbyterilainen pappi ja W.C. Brown teologian professori Austin Presbyterian Theological Seminaryssä Texasissa, jossa noin kolmasosa opiskelijoista on yhdistyneitä metodisteja.

”Ajatus siitä, että Pojan piti kuolla, jotta Isä voisi antaa meille anteeksi, ei ole koskaan tuntunut minusta kovin järkevältä”, hän kirjoittaa. ”Jos Jumala rakastaa meitä ehdottomasti, miksi Jumala ei voi vain antaa meille anteeksi?”

Hän ja muut kristilliset ajattelijat tarjoavat erilaisia vastauksia tähän kysymykseen.

Ristin merkitys

Älkää erehtykö: ristiinnaulitseminen oli kauhistuttava ja häpeällinen tapa kuolla. Rooman viranomaiset varasivat tämän julkisen teloitusmuodon erityisen hirvittäville rikoksille, kuten maanpetokselle, sekä tietyille ihmisryhmille, nimittäin ei-roomalaisille ja orjille. Ehkä sopivasti latinalainen verbi crucio – kiduttaa – on samaa alkuperää kuin ristiinnaulitseminen.

Silti risti kertoo meille jotain merkittävää Jumalasta, sanoi Will Willimon, entinen Pohjois-Alabaman konferenssin piispa ja nykyinen Duke Divinity Schoolin professori sekä Duke Memorial United Methodist Churchin pastori Durhamissa, Pohjois-Carolinassa.

”Jumala on Jumala, joka saavuttaa haluamansa kärsimyksen ja uhrautuvan rakkauden (ristin) kautta”, Willimon sanoi.

Uudessa testamentissa käytetään monenlaisia vertauskuvia ja malleja selittämään, kuinka tällainen uhrautuva teko lunasti ihmiskunnan. Raamatussa Kristustuksen kuvataan antavan henkensä lunnaaksi, toimivan Jumalan Karitsana, joka kantaa pois synnit, sekä toimivan ylimpänä ylipappina, joka puhdistaa kansan omalla moitteettomalla elämällään.

Monille teologeille risti sovittaa yhteen kaksi Jumalan ominaisuutta – jumalallisen oikeudenmukaisuuden ja jumalallisen rakkauden.

Yksi vaikutusvaltaisimmista sovituksen selittäjistä oli 1000-luvulla elänyt Anselm Canterburylainen. Anselm väitti, että ihmisten synti häpäisi Jumalan ja turmeli luomakunnan. Kärsimällä ihmiskunnan sijaisena Kristus tarjosi tyydytyksen, joka palautti Jumalan kunnian ja luomakunnan tarkoituksen.

Mutta vuosisatojen kuluessa Anselmin teoria on herättänyt paljon arvostelijoita. Monet teologit ovat syyttäneet Anselmia siitä, että hän kohteli Jeesuksen kuolemaa lähes liiketoimena. Toiset pitävät Anselmin kuvausta Jumalasta pikemminkin väkivaltaisena kuin rakastavana.

Willimon sanoi, että on mysteeri, miksi Jeesus joutui kestämään niin väkivaltaisen kuoleman, mutta se on myös järkeenkäypää, kun otetaan huomioon ihmisen synnin luonne.

”Meillä on risti, koska ihmiskunta on väkivaltainen, julma laji”, sanoi Willimon. Muiden kirjojensa lisäksi Willimon on kirjoittanut teoksen ”Thank God It’s Friday” Jeesuksen seitsemästä viimeisestä sanasta ristillä sekä teoksen ”Thank God It’s Thursday” kiirastorstaista.

”Jumala, joka rakastaa meitä, ei voi olla Jumala, joka välttelee verta ja kipua, sillä juuri niin me kohtelemme vihollisiamme ja pelastajiamme!”

Mitä Wesleyt opettivat

Sekä John Wesley saarnoissaan että Charles Wesley virsissään käyttivät monenlaisia kielikuvia selittääkseen, mitä Jeesus saavutti ristillä – mukaan lukien korvaava sovitus. Metodismin perustajat korostivat myös Jumalan ihmeellistä rakkautta.

”Sekä John että Charles Wesley loivat metodisteille ennakkotapauksen kieltäytymällä rajoittumasta pelkästään ’rangaistuksen tyydyttämisen’ malliin”, sanoi Duken yliopiston professori Maddox. Wesleyt käyttivät monenlaisia raamatullisia viittauksia, hän sanoi, ”korostaakseen, että Kristus ei vain hoitanut syntiemme ’rangaistusta’, vaan toi myös parantavan voiman vapauttaakseen meidät synnin ’vankeudesta’ ja antaakseen meille mahdollisuuden elää uudessa elämässä. ”

Wesley-veljekset pitivät yhtä sovituksen osa-aluetta ehdottomana, ja se on edelleen olennainen osa heidän perustamaansa liikettä, sanoi pastori Jason Vickers, Wesleyan Theological Societyn entinen puheenjohtaja.

”Mitä tahansa Kristus tekeekin kuolemassaan ja ylösnousemuksessaan, miten tahansa Kristuksen kuolema toteuttaa pelastuksen”, Vickers sanoi, ”olemme aina sanoneet, että Kristus tekee pelastustyönsä kaikkien puolesta – ei vain valittujen, ei vain rikkaiden, ei vain tiettyjen ihmisten. Hän kuoli kaikkien puolesta.”

Jumala meidän kanssamme

Vickers näkee Jeesuksen elämän, kuoleman ja ylösnousemuksen siltaavan ihmisten eron Jumalasta. Inkarnatiossa, hän sanoi, Jumala tekee enemmän kuin vain cameo-esiintymisen ihmiskunnan historiassa.

Jumalan inkarnaatio Kristuksessa ”on Jumalan ja luomakunnan läheisin liitto”, Vickers sanoi. ”Jumala tietää silloin, millaista on olla rajallinen olento, olla riippuvainen, millaista on olla ihminen – se, mikä ei ole Jumala.”

Presbyteeriteologi Rigby esittää samanlaisen näkemyksen. Hän näkee ristin merkityksen Jeesuksen tunnetussa vertauksessa tuhlaajapojasta. Aivan kuten vertauksen isä ei pidättele mitään rakkaudessaan poikiaan kohtaan, niin myös Jumala Kristuksessa ottaa riskin ja kestää kaiken osoittaakseen rakkautta.

Ristiinnaulitseminen on tuon rakkauden huipentuma. Vaikka Jeesus oli synnitön, hän koki kiistatta synnin seuraukset omakohtaisesti – hylkäämisen tunteen, väkivallan tuskan, kuoleman kylmyyden.

”Kyse ei ole vain siitä, että Jumala astuu meidän kenkiimme”, Rigby sanoi. ”Vaan Jumala ottaa kenkämme ja menee paikkoihin, joihin emme voisi mennä tuhoamatta itseämme, ja ottaa kantaakseen jopa sen, mikä tuhoaisi meidät.”

Rigby ei näe ristiä välttämättömänä Jumalan lepyttämiseksi, mutta se osoittaa, miten pitkälle Jumala on valmis menemään osoittaakseen jumalallista rakkautta.

Jeesus on Immanuel – Jumala meidän kanssamme – muulloinkin kuin vain jouluna, Rigby sanoi. 

Ehkä suurin lohdutus, jonka risti tarjoaa, on tieto siitä, ettei ole surua, kipua tai epätoivoa, jota ihmiset voivat kokea ja jota Jumala ei tuntisi ja kävisi läpi kanssamme. Ja ylösnousemuksen ansiosta tiedämme, että surulla ja kuolemalla ei ole viimeistä sanaa.

Artikkeli on UM Newsin toimittaja Heather Hahnin kirjoittama vuonna 2014.