Suomen metodistikirkon vuosikonferenssi pidettiin Asikkalan Vääksyssä Hotelli Tallukassa 6.–8.6.2025. Tänä vuonna varsinainen kesäjuhlaosuus keskittyi sunnuntain jumalanpalvelukseen ja sen jälkeiseen ohjelmaan Vuoksenlaakson metodistiseurakunnan kirkolla Vesivehmaalla.

Vuosikonferenssi oli merkittävä ensinnäkin siksi, että pääsimme tutustumaan uuteen piispaan, norjalaiseen Knut Refsdaliin, joka valittiin virkaansa huhtikuun alussa Tanskassa Kööpenhaminassa pidetyssä keskuskonferenssissa. Refsdal toimii piispana edellisen piispan, Christian Alstedin, toimikauden päätyttyä.

Heti istuntojen alussa eläkkeellä oleva pastori Tapani Rajamaa piti muistohetken maaliskuussa menehtyneelle piispa Hans Växbylle. Perjantai-iltana vietettiin yhteistä ehtoollista. Lauantaiaamun hartaus toteutettiin hartaus-buffettina, jossa osallistujat saivat valita erilaisista vaihtoehdoista. Lauantai-iltana oli musiikkipainotteinen tilaisuus. 

Tietenkin monien mielissä olivat varsinaiset istunnot, jotka tällä kertaa olivat erityisen merkittävät. Ennen vuosikonferenssia pidettiin lauantaina 24.5. konferenssiedustajien etätapaaminen, jossa konferenssin materiaalia käsiteltiin ryhmissä. Aikaisempina vuosina ryhmäkäsittely on ollut vuosikonferenssin ensimmäisenä päivänä, mutta tänä vuonna sille ei ollut aikaa. Ryhmäkäsittely nopeuttaa istuntojen toimintaa, kun suuri osa kertomuksista on jo käsitelty ryhmissä, jotka myös tarvittaessa antavat niihin liittyviä ehdotuksia.

Vaikea taloustilanne

Puhuttavimmat asiat istunnoissa olivat kirkon talous sekä avioliittokysymys. Kumpaankin liittyen oli toimitettu myös aloitteita. Metodistikirkon talous on ollut vaikea jo jonkin aikaa, ja budjetin alijäämä oli viime vuonnakin lähes 200 000 euroa. Näin suuresta alijäämästä on voitu selvitä, koska Tampereen lähetystalo ja kirkko myytiin toissa vuonna. Saatuja myyntituottoja on sijoitettu rahastoon, osalla kustannetaan Helsingin lähetystalon sisäpihan julkisivuremonttia ja osaa käytetään kirkon päivittäiseen toimintaan.

Keväällä 2025 kirkkohallitus teki päätöksen aloittaa henkilöstän YT-neuvottelut ja supistaa henkilötyövuosia 8,2:sta 4,5:een. Istunnoissa todettiin, että tämäkään supistus ei kuitenkaan ratkaise kirkon talousongelmia, vaan lähivuosina joudutaan supistamaan lisää, ellei muita ratkaisuja löydy.

Kirkon taloustilanteeseen liittyen Vuoksenlaakson metodistiseurakunnalta oli tullut keskustelualoite Helsingin lähetystalon myynnistä. Näillä näkymin lähetystalo tuottaa alle 100 000 euroa vuodessa, eikä tilanteeseen ole näkyvillä merkittävää parannusta. Samaan aikaan kiinteistössä on suuri remonttitarve. Lähetystalo on siis käymässä pikku hiljaa taakaksi, sillä esimerkiksi kirkkohallitus joutuu käsittelemään paljon lähetystaloon liittyviä asioita.

Aloite herätti paljon puheenvuoroja. Ymmärrettävästi osa koki lähetystalon myymisen liian radikaalina. Vastaavasti osa koki myymisen välttämättömänä. Keskustelussa todettiin myös se, että lähetystalon myymisestä saadut tulot pitäisi sijoittaa, jolloin sijoitukset voivat tuottaa huomattavasti enemmän kuin mitä kirkko saa tällä hetkellä vuokratuloina. Lisäksi käsiteltävien talousasioiden määrä vähenisi.

Keskustelun päätteeksi vuosikonferenssi päätti antaa kirkkohallitukselle tehtäväksi selvittää lähetystalon myynnin ja myyntitulojen sijoittamisen mahdollisuuksista. Tätä varten kirkkohallitus voi palkata avuksi asiantuntijan. Viimeistään ensi vuoden vuosikonferenssissa kirkkohallitukselta odotetaan aloitetta lähetystalon myymiseksi ja suunnitelmaa myyntituolojen sijoittamisesta kirkon talouden turvaamiseksi. Tarkoitus ei siis ole, että myyntituloja käytettäisiin päivittäiseen toimintaan, vaan vain saatavilla koroilla ja sijoitustuotoilla rahoitettaisiin kirkon toimintaa.

Suomen metodistikirkko pysyy osana UMC:a

Suomen metodistikirkko on osa kansainvälistä Yhdistynyttä metodistikirkkoa (UMC), joka vuoden 2024 keväällä pidetyssä yleiskonferenssissa poisti kirkkojärjestyksestä kaikki rajoitukset samaa sukupuolta olevien avioliitosta ja pappisvirasta. Päätöksen mukaisesti jokaisella metodistipastorilla on oikeus vihkiä tai olla vihkimättä pareja avioliittoon. Poikkeuksena on, jos keskus- tai vuosikonferenssi on päättänyt, että sen alueella ei voida vihkiä samaa sukupuolta olevia avioon. Tällöin pastorit noudattavat konferenssin rajausta.

Suomen metodistikirkon yhdyskuntajärjestyksessä avioliitto määritellään miehen ja naisen väliseksi. Siksi vuosikonferenssissa ei tarvinnut erikseen tehdä päätöstä siitä, miten suhtaudumme Suomen metodistikirkossa samaa sukupuolta olevien avioliittoon. Vuosikonferenssin istunnoissa kuultiinkin useaan kertaan, että halutaan pysyä perinteisellä kannalla.

Aihe puhutti kuitenkin, koska vuosikonferenssiin oli tullut useita aloitteita koskien Suomen metodistikirkon irtaantumista ja pysymistä UMC:ssä. Aloitteista keskustellessa istunnoissa puheenvuoron UMC:ssä pysymisen puolesta esitti kuusi henkilöä ja kaksi henkilöä esitti puheenvuoron UMC:stä lähtemisen puolesta. Piispa kannusti useampiakin puhumaan lähtemisen puolesta, mutta heitä ei ilmaantunut.

Äänestys aloitteesta suoritettiin suljettuna lippuäänestyksenä, ja sen tulos oli 6 ääntä lähtemisen puolesta, 20 ääntä jäämisen puolesta ja kaksi tyhjää ääntä. Jäämisen puolella oli siis selkeä enemmistö. Äänestyksen jälkeen moni toivoi, että nyt tilanne kirkossa rauhoittuisi ja voitaisiin jälleen keskittyä täysin varsinaiseen työhön. Odotettavissa kuitenkin on, että kesän ja syksyn aikana ainakin jonkin verran jäseniä eroaa metodistikirkosta päätöksen vuoksi. 

Muutoksia papistossa

Vuosikonferenssissa tehtiin päätöksiä myös pappeja koskien. Pappien istunnossa myönnettiin eläkeläisen asema Markku Tuomikorvelle ja Jukka Hiltuselle. Samalla kaksi kokeella olevaa pastoria hyväksyttiin konferenssin täysiyhteyteen. Se tarkoittaa, että Liisa Lehti ja Esko-Aleksei Jantunen vihittiin vanhimman virkaan.

Metodistikirkossa on kolme ”askelta” tai ”vaihetta” papinvirassa. Paikallispastori on vuosittain vahvistettava tehtävä, jossa paikallispastoriksi nimitetty voi omalla paikkakunnallaan tai nimitysalueellaan toimia pastorin virassa. Paikallispastoria ei ole kuitenkaan vihitty tehtävään. Koejäsenyydessä olevat pastorit ovat paikallispastoreita, jotka ovat eräänlaisella koeajalla pappisvirkaan. Koejäsenyys voi kestää korkeintaan kahdeksan vuotta, jonka jälkeen tulee pappisvihkimys tai paluu maallikoksi tai paikallispastoriksi. Varsinainen vihitty pastori on vanhin tai vuosikonferenssin täysjäsen. Jälkimmäinen nimitys tulee siitä, että metodistikirkon pastorit eivät ole aktiivitehtävissä paikallisseurakunnan jäseniä, vaan kuuluvat vuosikonferenssiin. Metodistikirkossa piispa vihkii papit asemaansa.

Juhlajumalanpalveluksen päätteeksi piispa luki nimityslistan: Helsingin nimitys varmistuu vasta elokuussa. Kuopio ja Lahti Elisa Brander, Oulu Soile Kasi, Pori Maarit Laamanen, Tampere Mika Partanen, Turku Liisa Lehti ja Esko-Aleksei Jantunen, Vuoksenlaakso Jori Brander. Lisäksi nimitettiin Soile Kasi piirikunnanjohtajaksi, MC Preachersiin nimitettiin Pasi Eloranta ja piirikuntaan nimitettiin Veli Loponen, Susanna Jerejemeff ja Saara Vuorenmaa.

Muita asioita

Vuosikonferenssissa tehtiin muitakin päätöksiä. Yksi tärkeä vuosittainen päätös on kirkkohallituksen ja sen puheenjohtajan valinta. Tänä vuonna muutoksia kirkkohallituksen jäsenistöön tuli ennätysmäärä. Kirkkohallituksesta jäi pois viisi jäsentä: Jukka Hiltunen, Adwoa Brewu, Marja-Leena Liljeroos, Jori Brander ja Elisa Brander. Tilalle tulivat Mayvor Wärn-Rancken, Jarno Lehti ja Annika Koppanen. Vanhoina jäseninä jatkavat Veli Loponen, Liisa Lehti, Susanna Jeremejeff ja Anni Bäckman. Piirikunnanjohtaja ja piispa ovat kirkkohallituksen äänioikeudettomia jäseniä.

Kirkkohallituksen puheenjohtajaksi valittiin Mayvor Wärn-Rancken, joka on ruotsinkielisen metodistikirkon pastori. Varapuheenjohtajaksi valittiin Susanna Jeremejeff ja sihteeriksi Veli Loponen. Lisäksi maallikkojohtaja vaihtui, sillä Ronja Viitalan toimikausi päättyi, eikä hän hakenut uudelle kaudelle. Maallikoiden kokous päätyi siihen, että tänä vuonna ei valittu uutta maallikkojohtajaa. Tämä tarkoittaa sitä, että varamaallikkojohtaja Juho Viitala siirtyy varsinaiseksi maallikkojohtajaksi. Maallikkojohtaja kuuluu myös kirkkohallitukseen.

Vuosikonferenssin käsittelemiin aloitteisiin kuului myös neljä yleiskonferenssista tullutta kirkkojärjestyksen perustuslain muutoksia koskevaa aloitetta. Kirkkojärjestyksen perustuslain muutokset vaativat sekä yleiskonferenssin että kaikkien UMC:n vuosikonferenssien hyväksynnän 2/3 äänienemmistöllä. 

Aloitteista tärkein ja isoin koskee UMC:n alueellistamista. Siinä suurin muutos koskee Yhdysvalloissa olevaa kirkon osaa, josta tehdään samankaltainen aluekonferenssi kuin mitä Yhdysvaltojen ulkopuolella olevat keskuskonferenssit jo ovat. Tähän liittyy se, että aluekonferenssilla on oikeus rajoitetusti soveltaa kirkkojärjestystä paikallisten olojen mukaan. Edelleen UMC:llä olisi yhteisenä globaali kirkkojärjestys, joka sisältää perustuslain, opin ja Yhteiskunnalliset periaatteet.

Vuosikonferenssin päätöspäivä sattui olemaan myös helluntai. Helluntai olikin aiheena monessa puheessa ja piispakin juhlajumalanpalveluksen saarnassaan viittasi siihen, miten Pyhän Hengen elävöittämällä kirkolla on aina toivo. Suomen ekumeeninen neuvosto on suositellut, että helluntaina kirkoissa luettaisiin Nikean uskontunnustus sen 1700-vuotisjuhlan vuoksi. Niinpä vuosikonferenssin juhlajumalanpalveluksessakin yhdyttiin tähän kristillisen kirkon vanhimpaan yhteiseen uskontunnustukseen.