Suomen metodistikirkon vuosikonferenssi lähestyy kovaa vauhtia. Tänä vuonna vuosikonferenssi on järjestetty hieman eri tavalla. Konfrenssimateriaalin esikäsittely toteutetaan etänä lauantaina 24.5. Normaalistihan vuosikonferenssissa järjestäytymisen ja alkutoimien jälkeen siirrytään pienryhmiin, jotka käsittelevät konferenssimateriaalin ja tuovat suosituksensa varsinaiseen istuntoon. Näin säästyy aikaa, kun osa käsittelystä on jo hoidettu. Nyt tuo käsittely tapahtuu siis etänä ennen vuosikonferenssia 24.5. Varsinainen vuosikonferenssi on myös hieman erilainen. Vuosikokousasioiden lisäksi vuosikonferenssi on perinteisesti myös Suomen metodistikirkon kesäjuhla. Koska tänä vuonna käsittelyssä on normaalia enemmän aloitteita, ja jotka todennäköisesti herättävät keskustelua ja näin vaativat paljon aikaa, on istunnoille varattu suurin osa vuosikonferenssin perjantai- ja lauantaipäivistä. Sunnuntai on sen sijaan varattu kokonaan hengelliselle ohjelmalle. Perinteisen juhlajumalanpalveluksen jälkeen ohjelma jatkuu vielä pitkälle iltapäivään. Vuosikonferenssin perjantai ja lauantai ovat Vääksyssä hotelli Tallukassa ja sunnuntaipäivä vietetään Vesivehmaalla Vuoksenlaakson metodistiseurakunnan vieraana.

Tämän artikkelin lopussa on linkki vuosikonferenssin ilmoittautumislomakkeeseen. Ilmoittautumisen viimeinen päivä on 16.5.

Tavanomaiset aloitteet

Kuten jo mainittiin, aloitteita on tulossa vuosikonferenssin käsittelyyn suuri määrä. Seuraavaksi luommekin pienen katsauksen niihin. Ensinnäkin käsiteltäviä aloitteita on kahdenlaisia. Ensinnäkin ovat normaalit, Suomen metodistikirkon sisältä tulleet aloitteet. Toiseksi ovat Yhdistyneen metodistikirkon kirkkojärjestyksen perustuslain muutoksia koskevat aloitteet. Ensin mainitut aloitteet ovat tavallisia aloitteita, joista voimme keskustella ja joihin voidaan tehdä muutoksia. Jälkimmäiset aloitteet ovat sellaisia, joista voimme keskustella, mutta emme voi tehdä niihin muutoksia, vaan vain äänestää niiden hyväksymisen puolesta tai vastaan.

Suomen metodistikirkon sisältä tulleita aloitteita on yhteensä kymmenen. Näistä aloitteista seitsemän koskee samaa asiaa, joten todennäköisesti ne tullaan käsittelemään yhtenä aloitteena. Kyseiset seitsemän aloitetta ovat viideltä yksityishenkilöltä, yhdeltä seurakuntakonferenssilta ja yhdeltä seurakuntaneuvostolta. Niissä pyydetään vuosikonferenssia aloittamaan Suomen vuosikonferenssin eroprosessi Yhdistyneestä metodistikirkosta viime vuoden yleiskonferenssin päätöksen vuoksi. Yleiskonferenssi poisti päätöksellään kirkkojärjestyksestä kiellot vihkiä samaa sukupuolta olevia ja päätti, että keskuskonferenssit voivat tehdä aluettaan koskevia päätöksiä tässä asiassa. Pohjois-Euroopan, Baltian ja Euraasian keskuskonferenssi päätti siirtää tämän oikeuden vuosikonferensseille, mikä tarkoittaa, että Suomen metodistikirkossa avioliiton nähdään olevan vain miehen ja naisen välinen, kuten Suomen metodistikirkon yhdyskuntajärjestys määrittää.

Suomen metodistikirkko on osa kansainvälistä Yhdistynyttä metodistikirkkoa, eikä se voi yksipuolisesti ilmoittaa eroavansa. Vuosikonferenssien eroamiseen Yhdistyneestä metodistikirkosta on määritelty järjestely kirkkojärjestyksessä, jota tullaan seuraamaan, mikäli aloite eroamisesta hyväksytään. Järjestely on pitkäkestoinen ja työläs, joten nykyisten tietojen valossa ero voisi tulla voimaan viimeistään vuonna 2033. Eroamispäätös vaatii 2/3 äänienemmistön vuosikonferenssissa tullakseen hyväksytyksi.

Seuraava aloite koskee Yhdistyneessä metodistikirkossa pysymistä ja sen on allekirjoittanut neljä seurakuntaa. Aloitteessa perustellaan Yhdistyneeseen metodistikirkkoon jäämistä sillä, voimme kuitenkin päättää omasta avioliittokannastamme itse. Koska tämä aloite on ikään kuin vasta-aloite edellisille, piispa joutuu puheenjohtajana päättämään, miten käsittelemme ne. Niitä ei voi käsitellä niin, että ensin päätämme toisesta ja mahdollisesti hyväksymme sen ja sitten päätämme toisesta ja mahdollisesti hyväksymme senkin ja samalla kumoamme ensimmäisen päätöksen. Todennäköinen ratkaisu onkin, että myös tämä aloite käsitellään yhdessä seitsemän eroamista ajavan aloitteen kanssa.

Seuraavassa aloitteessa pyydetään vuosikonferenssia luopumaan lapsikasteesta. Metodistikirkko on Suomen vapaakristillisellä kentällä hieman outolintu. Yksi syy on se, että metodistikirkossa on käytössä lapsikaste. Ensisijainen syy tälle on kirkon historiassa. Metodismi syntyi 1700-luvulla Englannissa Anglikaanikirkon herätysliikkeenä. Näin metodistikirkolla on tietyssä mielessä enemmän yhteistä luterilaisen kirkon kanssa kuin muiden vapaakristillisten kirkkojen kanssa. Metodistikirkossa kaste on tietenkin opillinen kysymys ja siitä säädetään kirkkojärjestyksen teologisissa perustuksissa. Esimerkiksi John Wesleyn laatimissa uskonartikloissa todetaan, että lapsikaste tulee säilyttää kirkossa. Uskonartiklat ovat kirkkojärjestyksen tarkimmin varjeltua osaa, eikä vuosikonferensseilla ole oikeutta muuttaa sitä. Ylipäätään metodistikirkon teologiaa ja oppia voi määrittää vain yleiskonferenssi ja sielläkin tarvitaan usein 3/4 äänienemmistö tällaisiin muutoksiin. Vuosikonferenssissa ei siis tätä aloitetta voida hyväksyä, mutta on kuitenkin hyvä keskustella siellä metodistisesta kastenäkemyksestä.

Viimeinen aloite koskee Helsingin lähetystalon myymistä. Suomen metodistikirkko on ollut äärimmäisen tiukassa taloudellisessa tilanteessa viime vuosina tehden suurta tappiota. Samalla Helsingin lähetystalon tuotot ovat pienentyneet. Tappiot on saatu toistaiseksi katettua Tampereen lähetystalon myynnistä jokunen vuosi sitten. Tämä on kuitenkin kestämätön tapa toimia, sillä säästöt eivät jatku loputtomiin. Yhtenä ratkaisuna kirkkohallitus päättikin aloittaa syksyllä 2025 YT-neuvottelut ja supistaa nykyistä työvoimaa 4,5 henkilötyövuoteen. Aloitteessa huomioidaan, että samassa yhteydessä kirkkohallitus päätti Helsingin lähetystalon sisäjulkisivun remontista. Aloitteen mukaan tästä nousee kysymys, miksi panostetaan kiinteistöihin, joka on kirkon sijoitustoimintaa, mutta ei kuitenkaan kirkon ydintoimintaan. Aloitteen perusteluissa todetaan: ”Kirkko voi jatkaa toimintaansa ja täyttää tehtävänsä, kun sen pääoma on sijoitettuna hengelliseen työhön. Kiinteistöjen omistaminen ja ylläpitäminen sitoo pääomaa, joka voitaisiin käyttää tehokkaammin kirkon ydintoiminnan tukemiseen.” Vaikka aloitteessa on konkreettinen ehdotus myydä Helsingin lähetystalo osittain tai kokonaan, se on ennen kaikkea myös keskustelunaloitus kirkon toiminnasta.
 

Kirkkojärjestyksen perustuslain muutosehdotukset

Edellä käsiteltyjen aloitteiden lisäksi vuosikonferenssin edustajat saavat eteensä myös neljä kirkkojärjestyksen perustuslain muutosehdotusta. Kirkkojärjestyksen perustuslaki on ikään kuin kirkkojärjestyksen selkäranka. Sen päälle rakennetaan kirkon järjestys ja toiminta. Jotta perustuslakiin voidaan tehdä muutoksia, se vaatii yleiskonferensissa 2/3 äänienemmistön. Lisäksi yleiskonferenssin hyväksymät muutokset pitää äänestyttää vielä Yhdistyneen metodistikirkon kaikissa vuosikonferensseissa. Tullakseen voimaan, muutokset tarvitsevat vuosikonferenssien yhteenlasketun 2/3 äänienemmistön. Tämä menettely takaa sen, että kirkon järjestystä ei muuteta hetken mielijohteessa tai suhteellisen pienen joukon voimin. Lisäksi se kertoo metodistikirkon konnektionaalisesta luonteesta, jossa myös päätämme asioista yhdessä. Seuraavassa katsaus perustuslain muutosehdotuksiin.

Ensimmäinen on alueellistamista koskeva muutosehdotus, joka sisältää useita muutoksia perustuslain pykäliin. Nykyisin Yhdistynyt metodistikirkko on yhdysvaltalaiskeskeinen. Esimerkiksi kirkon rahoitus tulee yli 90% Yhdysvalloista ja moni kirkon järjestykseen liittyvä seikka on laadittu Yhdysvaltojen olosuhteiden mukaan. Yleiskonferenssissa iso osa käsiteltävistä asioista koskee yksinomaan Yhdysvaltoja. Tämä on aiemmin ollut ymmärrettävää, kun ehdoton enemmistö kirkon jäsenistä on ollut Yhdysvalloissa. Nykyisin tilanne on kuitenkin toinen, ja etenkin Afrikassa kirkko on kasvanut huomattavasti. Alueellistamisen ensisijainen tarkoitus onkin tehdä Yhdistyneestä metodistikirkosta aidosti kansainvälinen kirkkokunta, joka ei ole maantieteellisesti painottunut.

Toinen alueellistamisen tarkoitus on tehdä kirkon eri osista samanlaiset. Nykyisin Yhdysvaltojen ulkopuolella olevilla kirkon osilla, keskuskonferensseilla, on oikeus soveltaa kirkkojärjestystä paikallisiin oloihin. Tätä oikeutta ei ole Yhdysvalloissa toimivalla kirkon osalla. Siksi yleiskonferensissa joudutaankin käsittelemään niin paljon pelkästään Yhdysvaltoja koskevia asioita. Alueellistaminen jakaisi koko kirkon aluekonferensseihin, jotka ovat hyvin samantapaisia kuin nykyiset Yhdysvaltojen ulkopuolella olevat keskuskonferenssit. Niissä voitaisiin valita alueen piispat ja tehdä muokkauksia kirkkojärjestykseen ja päättää aluetta koskevista asioista. 

On tärkeää painottaa myös sitä, että oikeus soveltaa kirkkojärjestystä on rajattu. Soveltaminen ei koske muiden muassa kirkon perustuslakia eikä teologiaa ja Yhteiskunnallisia periaatteita. Soveltamisoikeus ei siis tarkoita sitä, että mikä tahansa olisi mahdollista. Alueellistamisuudistukseen liittyy myös jo pitkään työn alla ollut kirkkojärjestyksen uudistaminen. Mikäli alueellistaminen menee läpi vuosikonferensseissa, uudistetaan kirkkojärjestystä niin, että se sisältää koko Yhdistynyttä metodistikirkkoa koskevat, soveltamattomat asiat. Sen lisäosana aluekonferenssit voivat sitten laatia omat kirkkojärjestykset, joissa määritellään paikallisia oloja. Näin on toimittu keskuskonferensseissa tähänkin asti.

Toinen perustuslain muutosehdotus koskee pykälää, jossa määritellään se, kuka voidaan ottaa kirkon jäseneksi. Varsinainen muutosehdotus on kahden sanan lisäys lauseeseen, jossa todetaan, että kirkon toimintaan osallistumista, sakramenttien vastaanottamista ja jäseneksi ottamista ei voida estää rodun, värin, kansallisuuden, aseman tai varallisuuden vuoksi. Muutos lisää tähän listaan sanat sukupuoli (gender) ja kyky (ability). Kyvyllä tarkoitetaan esimerkiksi kehitysvamman tai vastaavan aiheuttamaa asiaa. Sukupuoli viittaa yleisesti sukupuoliseen syrjintään. Käytännössä tämä muutosehdotus ei muuta varsinaisia perusteita, millä esimerkiksi kirkon jäsenyyteen otetaan. Metodistikirkossa jäsenyyden ehtoina ovat kaste ja henkilökohtainen usko, joka myös tunnustetaan jäseneksi ottamisen yhteydessä annettavissa jäsenyyslupauksissa.

Tällainen määrittely voi tuntua oudolta, mutta sen tausta on hyvin erilaisessa kontekstissa kuin meillä Suomessa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on vielä muistissa aika, jolloin mustilla ja valkoisilla oli omat seurakunnat, eikä mustat saaneet mennä valkoisten paikkoihin. Toisaalta Suomessakin on kristillisellä kentällä hyvin erilaisia käytäntöjä. Jäsenyys on voitu kieltää esimerkiksi tupakoinnin vuoksi, vaikka henkilö olisi kastettu ja selkeästi uskonsa tunnustava.

Kolmas muutosehdotus koskee niin ikään rodullista oikeudenmukaisuutta. Tässä muutosehdotuksessa kokonainen pykälä on kirjoitettu uusiksi selkeämmäksi. Muutoksen tarkoituksena on todeta, että rasismi tulee kitkeä maailmasta, koska se on vahingollista, ja että myös kirkon tehtävä on taistella rasismia vastaan. Kuten edellisessä, myös tässä konteksti on jossakin määrin suomalaisille vieras, vaikkakin myös Suomessa kielteiset asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat pinnalla.

Neljäs perustuslain muutosehdotus on selvennys pykälään, jossa määritellään, kuka voi äänestää yleis- ja keskuskonferenssien pappisedustajia. Metodistikirkossa on peräti kolme papin asemaa. Vanhimmaksi vihitty on varsinainen pastori, jolla on täydet papin oikeudet kirkossa. Kokeella oleva on pappiskanditaatti, joka on suorittanut pääosan pappisopinnoista ja valmistautuu vanhimman vihkimykseen. Paikallispastori on eräänlainen maallikkovirka, jolle annettu paikallisesti papin oikeudet. Tämä muutosehdotus koskee paikallispastoreita. Siinä missä kokeella oleville ja vanhimmaksi vihityille on selkeät koulutusvaatimukset, paikallispastoreina voi toimia hyvinkin pienellä koulutuksella. Tässä perustuslain pykälässä määritellään, että ne paikallispastorit, jotka ovat suorittaneet teologian maisterin tai vastaavan tutkinnon voivat äänestää yleis- ja keskuskonferenssin pappisedustajia. Muutosehdotus tarkentaa sitä, että paikallispastorin tutkinnon on oltava Yhdistyneen metodistikirkon hyväksymästä oppilaitoksesta. Käytännössä muutoksella ei ole ainakaan tällä hetkellä merkitystä Suomen metodistikirkossa, sillä yhdelläkään paikallispastorilla ei ole teologian maisterin tutkintoa.

Kuten huomaat, on vuosikonferenssista tulossa todella työläs, mutta myös mielenkiintoinen. Onkin hyvä, jos rukoilemme istuntojen ja päätösten puolesta. Erityisen tärkeää tämä on, koska vuosikonferenssia johtaa aivan uusi piispa.

Nähdään Vääksyssä!
Veli Loponen

Linkki vuosikonferenssin ilmoittautumislomakkeeseen: https://forms.gle/J7iBdANFYXtJ5Ywe9 Lomakkeen lopussa on vuosikonferenssin hinnasto ja ohjelma.