Syksyn kokouksessaan lokakuussa Yhdistyneen metodistikirkon lainopillinen neuvosto (Judicial Council) totesi, että seurakunta ei voi erota vuosikonferenssista niin, että se lakkautetaan. Tämä lainopillisen neuvoston päätös ratkaisi kysymyksen siitä, voivatko vuosikonferenssit määritellä seurakunnan lakkauttamisen avulla keinon, jonka avulla seurakunta voisi erota Yhdistyneestä metodistikirkosta. Samalla päätös käytännössä tarkoittaa sitä, että seurakunnilla ei ole mahdollisuuksia erota Yhdistyneestä metodistikirkosta.
Lainopillisen neuvoston käsittelemän kysymyksen taustalla on vuoden 2019 ylimääräisessä yleiskonferenssissa hyväksytty väliaikainen menettely, jonka pohjalta seurakunnat saattoivat erota Yhdistyneestä metodistikirkosta. Yleiskonferenssin päätökset tulevat Yhdysvaltojen ulkopuolella voimaan vasta sitä seuraavan keskuskonferenssin jälkeen, seurakuntien mahdollisuus erota oli käytössä vain Yhdysvalloissa, koska koronapandemian vuoksi keskuskonferenssia ei pidetty. Väliaikainen menettely päättyi päätöksen mukaisesti vuoden 2023 loppuun. Kevään 2024 yleiskonferenssi ei hyväksynyt menettelylle jatkoa.
Pohjois-Euroopan ja Euraasian ylimääräisessä keskuskonferenssissa, johon Suomen metodistikirkkokin kuuluu, päätettiin maaliskuussa 2023 samankaltaisesta väliaikaisesta menettelystä, joka on voimassa huhtikuun alussa 2025 alkavaan keskuskonferenssiin saakka. Tämän menettelyn perusteella seurakunta voi siirtyä vuosikonferenssista toiseen protestanttiseen kirkkokuntaan, joka on kansallisen ekumeenisen neuvoston jäsenkirkko. Jotta tätä menettelyä olisi voitu hyödyntää Suomen metodistikirkossa, kesällä 2024 vuosikonferenssin olisi pitänyt pyytää piispaa kutsumaan koolle ylimääräinen vuosikonferenssi. Vuosikonferenssissa kukaan ei kuitenkaan tehnyt aloitetta ylimääräisen vuosikonferenssin kutsumisesta.
Tällä lainopillisen neuvoston päätöksellä on todennäköisesti vaikutuksia myös Suomen metodistikirkossa. Vuosikonferenssin vuonna 2020 perustama tulevaisuustyöryhmä on kiertänyt syksyn aikana seurakunnissa esittelemässä yleiskonferenssin päätöksiä sekä kertomassa, mitä se merkitsee Suomen metodistikirkolle. Yhtenä mahdollisuutena tulevaisuustyöryhmä on esittänyt seurakunnan eroamista vuosikonferenssista pyytämällä seurakunnan lakkauttamista. Nyt tämä mahdollisuus on kuitenkin käytännössä estetty. Tulevaisuustyöryhmä päivittää esitystään ja suosittelee seurakunnissa mahdollisesti olevia ryhmiä, jotka eivät halua jatkaa osana Yhdistynyttä metodistikirkkoa, keskustelemaan asiasta kirkkohallituksen kanssa.
Miksi seurakunnan eroaminen estetään?
Pohjimmiltaan Suomen metodistikirkossakin käytävässä keskustelussa kyse on ennemmin seurakunnan omaisuudesta kuin itse seurakunnasta, siis ihmisistä. Seurakuntien jäsenet voivat edelleen vapaasti erota metodistikirkosta. Käytännössä kuitenkaan yhdessäkään Suomen metodistikirkon seurakunnassa ei ole sellaista tilannetta, että koko seurakunnan kaikki jäsenet haluaisivat yksimielisesti erota. Näin siis joka tapauksessa jäljelle jäisi ryhmä, joka jatkaisi seurakuntana Suomen metodistikirkossa. Mikäli eroa haluavia on seurakunnassa useita, nousee tietenkin kysymys, voivatko he jatkaa omana seurakuntanaan ja millä resursseilla. Jos siis vaikkapa seurakunnan enemmistö haluaisi erota, niin miksi se ei saisi erota seurakuntana, niin että myös seurakunnan omaisuus siirtyisi sen mukana?
Tässä taustalla on metodistinen seurakunta- ja kirkkonäkemys eli konnektionalismi. Metodistisen herätyksen ensimmäinen johtomies organisoi eri puolille Britanniaa syntyneet ryhmät konnektioksi eli liitoksi. Tämä Wesleyltä periytyvä näkemys on edelleen metodistikirkkojen järjestäytymismuodon perustana. Sen mukaisesti metodistikirkossa ollaan liitossa ja muodostetaan yksi kirkko. Kirkkojärjestys määrittääkin, että Yhdistyneen metodistikirkon perustaso on vuosikonferenssi eli esimerkiksi meidän Suomen metodistikirkkomme. Paikalliset seurakunnat kuuluvat vuosikonferenssiin, jonka kautta kirkkokunnan varsinainen ydintehtävä toteutuu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että paikalliset seurakunnat eivät ole metodistikirkossa samalla tapaa itsenäisiä kuin esimerkiksi helluntai- ja vapaaseurakunnissa.
Ennen kaikkea meitä yhdistää yhteinen uskomme Jeesukseen Kristukseen ja kristillisen opin metodistinen tulkinta. Käytännön tasolla konnektionalismi näkyy siinä, miten kullakin kirkkomme järjestystasolla on edustajia edustamassa paikallista kirkon osaa. Vuosikonferenssissa on seurakuntien valitsemat edustajat ja vuosikonferenssi valitsee edustajat keskus- ja yleiskonferenssiin. Vaikka kirkkomme organisaatio ja myös virkakäsitys on osin hierarkinen, niin että seurakunnan johtaja on pastori ja vuosikonferenssia johtaa piispa, olemme kuitenkin ennen kaikkea demokraattinen kirkkokunta. Kirkon viralliset päätökset tehdään yleiskonferenssissa, jossa jokainen vuosikonferenssi on edustettuna. Kirkolla ei ole keskusjohtoa paavin tai arkkipiispan tai vastaavan muodossa, vaan jokainen kirkon osa on samanarvoinen muiden kanssa. Vaikka kirkon jäsenet ovat paikallisten seurakuntien jäseniä, he ovat samalla koko kirkon jäseniä. Vastaavasti vaikka pastorit ovat vuosikonferenssin jäseniä ja nimitetty työhön eri paikkakunnille seurakuntien yhteyteen, he palvelevat koko kirkkokuntaa.
Koska seurakunnat eivät ole metodistikirkossa itsenäisiä, vaan vuosikonferenssin osia, niillä ei ole mahdollisuutta erota metodistikirkosta, ainakaan kovin helposti. Vastaavasti vaikka seurakunnat omistavat omaisuutta, kirkkojärjestyksen mukaisesti seurakuntien omaisuus on viime kädessä vuosikonferenssin omaisuutta ja seurakunnat hallinnoivat hallussaan olevaa omaisuutta. Siksi seurakunnan lakkauttamisen yhteydessä seurakunnan omaisuus siirtyy aina vuosikonferenssille. Tämänkin käytännön tausta on John Wesleyn toiminnassa. Hän määritti ensimmäistä kertaa niin kutsutun trust clausen, mikä tarkoittaa sitä, että vuosikonferenssi on säätiöinyt omaisuuttansa seurakuntien käyttöön. Tätä omaisuutta seurakunnat voivat hyödyntää toiminnassaan ja myydä piirikunnanjohtajan luvalla tai ostaa lisää.
Mikä ihmeen Judicial Council?
Judicial Council tai lainopillinen neuvosto on Yhdistyneen metodistikirkon toimikunta, joka ratkaisee kirkkojärjestyksen tulkintaan liittyviä kysymyksiä. Esimerkiksi vuosikonferensseissa puheenjohtajana toimiessaan piispa tekee ratkaisuja, jotka perustuvat hänen tulkintaansa kirkkojärjestyksestä. Toisinaan voi tulla tilanteita, että piispan kirkkojärjestyksen tulkintaan perustuvassa päätöksestä ei ollakaan samaa mieltä, jolloin on mahdollista pyytää Judicial Councililta ratkaisu asiaan. Samoin Judicial Council päättää, onko jokin yleiskonferenssin päätös ristiriidassa kirkkojärjestyksen perustuslain (Constitution) tai muun osan kanssa tai onko jokin toimintatapa kirkkojärjestyksen mukainen.
Judicial Council ei kuitenkaan tee päätöksiä oma-alotteisesti, vaan se käsittelee vain niitä kysymyksiä, mitä sille annetaan tehtäväksi. Esimerkiksi seurakuntien lakkauttaminen Yhdistyneestä metodistikirkosta eroamisen keinona on asia, johon useampi vuosikonferenssi pyysi Judicial Councililta ratkaisua. Judicial Councilin päätösten ja kirkkojärjestyksen tulkintojen katsotaan olevan lopullisia siinä mielessä, että jos neuvosto on tehnyt johonkin kirkkojärjestykseen tietyn ratkaisun, muun kaltaiseen tulkintaan perustuvaa päätöstä ei voi tehdä. Yleiskonferenssi valitsee Judicial Councilin jäsenet.
Tulevaisuustyöryhmä on laatinut vastauksia erilaisiin usein esitettyihin kysymyksiin. Lisäksi tulevaisuustyöryhmän seurakuntakeskusteluissa käytetty diaesitys on luettavissa.
Veli Loponen