Vuoden 2020 vuosikonferenssi perusti Tulevaisuustyöryhmän selvittämään Suomen metodistikirkon erilaisia mahdollisuuksia tulevien vuosien aikana tulevien päätösten kohdalla. Selvitystyö liittyy kiistoihin ihmisen seksuaalisuudesta kansainvälisessä Yhdistyneessä metodistikirkossa, jonka osa Suomen metodistikirkko on. Joulukuussa 2019 julkistettiin aloite, jonka perusteella erimieliset voivat lähteä Yhdistyneestä metodistikirkosta ja perustaa oman metodistikirkon. Aloitteen odotetaan ratkaisevan kiistan, mutta koronapandemian vuoksi sen hyväksyminen Yleiskonferenssissa on viivästynyt.

Tulevaisuustyöryhmän tehtävänä on selvittää mahdollisimman laajasti Suomen metodistikirkon erilaisia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Vaikutukset voivat olla hyvin monelaisia, kuten taloudellisia, rakenteellisia, teologisia ja ekumeenisia.

Syksyllä 2021 Tulevaisuustyöryhmä teetti kyselyn, jolla selvitettiin kirkon jäsenten sekä sen piirissä olevien henkilöiden mielipiteitä eri asioihin. Kyselyssä aiheina oli tietenkin seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä, mutta myös muita. Tämä oli herättänyt hämmennystä joidenkin mielissä.

Erilaiset kysymykset osaltaan heijastavat sitä, miten monenlaisia vaihtoehtoja ja vaikutuksia on edessämme. Keskittyminen pelkästään ihmisen seksuaalisuuteen ja seksuaalivähemmistöihin on siis vain hyvin pieni osa kokonaisuutta, joka meidän pitää ottaa huomioon tulevaisuudessa päätöksiä tehdessämme.

Kyselyssä esiteltiin esimerkkinä konkreettinen seuraus siitä, mikäli irtaannumme Yhdistyneestä metodistikirkosta. Joudumme katkaisemaan kaikki ekumeeniset suhteemme. Tämä tietenkin kuulostaa vakavammalta kuin on, koska suurimman osan niistä voimme solmia melko helposti uudelleen. Esimerkiksi Suomen ekumeeniseen neuvostoon voimme yksinkertaisesti hakea jäsenyyttä uudelleen. Isompina kysymyksinä ovat jäsenyytemme Vapaakristillisessä radio- ja tv-toimikunnassa sekä sopimuksemme Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa. Saatamme siis menettää osallisuutemme Ylen hartausohjelmien tekemisessä ja luterilaisen kirkon kanssa pitäisi aloittaa uudet oppineuvottelut, mikäli haluamme uusia sopimuksemme.

Kyselyn tuloksia

Kyselyyn tuli yhteensä 107 vastausta, mikä on varsin hyvä otanta. Vastanneista noin 95 oli Suomen metodistikirkon jäseniä ja loput kirkon piirissä olevia henkilöitä. Vastauksia tuli kaikista seurakunnista eli koko Suomen metodistikirkko oli edustettuna. Ikähaarukkakin oli varsin laaja alkaen ikäryhmästä 15-29-vuotiaat aina yli 70-vuotiaisiin. Huomioitavaa on, että 

Vastausten jakautuminen erilaisissa kysymyksissä osoittaa, miten laajasta ja monipuolisesta aiheesta on kyse. Suomen metodistikirkon kuuluminen kansainväliseen kirkkokuntaan jakoi aika tasaisesti mielipiteitä, mutta selkeästi haluttiin olla osa pohjoismaista metodistikirkkoa sekä yhteydessä ruotsinkielisten metodistien kanssa. Vastaavasti arvostettiin laajasti Suomen metodistikirkon ekumeenisia yhteyksiä. Tärkeimpinä ekumeenista yhteyksistä koettiin Suomen vapaakristillisen neuvoston jäsenyys sekä osallisuus Ylen hartausohjelmien tekoon. Kummassakin tapauksessa yhteyttä piti melko tai erittäin tärkeänä yli 70 % vastanneista.

Mahdollisia vaikutuksia peilattiin kysymyksillä pappien nimityskäytännöstä, maallikon toimittamasta ehtoollisesta, kasteesta ja naispappeudesta. Näissä Suomen metodistikirkolla on hyvin vakiintunut ja selkeä käytäntö, mikä voi muuttua, mikäli lähdemme Yhdistyneestä metodistikirkosta. Nykyistä nimityskäytäntöä kannatti (melko ja täysin samaa mieltä) lähes 75 % vastaajista. Käytäntöä, jossa seurakunnat itse kutsuisivat pastorinsa, kannatti (melko ja täysin samaa mieltä) 21 % vastaajista. Suomen metodistikirkossa ollaan siis selkeästi totuttu omaan nimityskäytäntöömme ja sitä pidetään hyvänä.

Metodistikirkossa kasteen ja ehtoollisen käsitetään olevan sakramentteja, joiden toimittaminen kuuluu pastoreille. Aika-ajoin on esimerkiksi vuosikonferenssissa keskusteltu maallikoiden mahdollisuudesta toimittaa ehtoollinen. Se ei kuitenkaan ole onnistunut kirkon järjestyksen vuoksi. Kyselyyn vastaajien näkemykset jakaantuivat melko tasaisesti, vaikka siitä näkee selkeän toiveen. Lähes 60 % vastaajista (melko ja täysin samaa mieltä) kannattivat maallikoiden toimittamaa ehtoollista. Sitä vastaan (melko ja täysihn eri mieltä) oli noin 20 %. 

Metodistikirkossa on koko sen olemassaolon ajan ollut käytössä lapsikaste. Se on historian varrella aiheuttanut ongelmia, eikä nykytilannekaan ole täysin yksimielinen. Vaikka selkeä enemmistö on lapsikasteen kannalla eli (melko ja täysin samaa mieltä) noin 65 % vastaajista, lapsikastetta vastustaa noin 15 % vastaajista. Tämä on yllättävän suuri määrä, vaikka se selittynee sillä, että metodistikirkkoon on tullut paljon jäseniä uskovien kasteen omaavista liikkeistä, kuten helluntaiseurakunnista.

Naispappeus hiertää edelleen välejä luterilaisessa kirkossa. Yhdistyneessä metodistikirkossa naiset hyväksyttiin pastorin virkaan vuonna 1956, siis yli 65 vuotta sitten. Naispappeuden hyväksyykin vastaajista (melko ja täysin samaa mieltä) lähes 85 %. Yllättävää kuitenkin on, että naispappeutta vastustaa lähes 10 % vastaajista.

Vastaukset kysymyksiin ihmisen seksuaalisuudesta

Monen mielestä tärkein kysymys koko Yhdistyneen metodistikirkon tämänhetkisessä kiistassa on nimenomaan se, miten me suhtaudumme seksuaalivähemmistöihin. Asiaa kysyttiin kyselyssä monella tavalla eri näkökulmista. Tulokset osoittavat, että Suomen metodistikirkko on pääosin konservatiivinen, mutta myös toisenlaisia mielipiteitä on.

Kirkon tämänhetkistä käytäntöä peilaavat kysymykset rinnastivat kysymykset seksuaalivähemmistöistä yleiseen seksuaalimoraaliin. Pientä eroavaisuutta on havaittavissa suhtautumisessa seksuaalivähemmistöjen ja heteroseksuaalien välillä, mutta pääosin vastaukset ovat melko johdonmukaisia.

Nykyisen käytännön mukaan metodistikirkon pastori ei voi vihkiä samaa sukupuolta olevia avioliittoon. Samaa mieltä vastaajista (melko ja täysin samaa mieltä) oli hiukan vajaa 85%. Metodistikirkossa pastorilla on oikeus vihkiä ja olla vihkimättä avioliittoon. Saman verran vastaajia kannatti tätä oikeutta. 

Yli 85 % vastaajista (melko ja täysin samaa mieltä) oli sitä mieltä, että pastorina ei voi toimia henkilö, joka elää samaa sukupuolta olevan kanssa parisuhteessa. Noin 70% vastaajista (melko ja täysin samaa mieltä) oli sitä mieltä, että ylipäätään seksuaalivähemmistöihin kuuluva ei voi toimia pastorina. Myönteisesti seksuaalivähemmistöön kuuluvaan pastoriin ja pastoriin, joka elää samaa sukupuolta olevan kanssa parisuhteessa olevia oli (melko ja täysin samaa mieltä) vastauksista yli 15 % ja yli 5 %. Metodistikirkon tämänhetkinen käytäntö sallii homoseksuaalin toimivan pastorina, mikäli hän ei harjoita seksuaalisuuttaan, sen sijaan aktiivisesti samaa sukupuolta olevassa suhteessa oleva henkilö ei voi toimia metodistikirkon pastorina.

Maallikkojen kohdalla näkemykset hieman lähenevät toisiaan, mutta eivät paljon. Samaa sukupuolta olevassa parisuhteessa olevan maallikkon hyväksyisi noin 25 % vastaajista ja sellaista vastustaisi vajaa 65 %. Metodistikirkon tämänhetkinen käytäntö ei aseta mitään rajoitteita maallikoiden seksuaalisuuden suhteen. Seurakunnat voivat siis luoda omat käytännöt siinä, miten niissä suhtaudutaan seksuaalivähemmistöjen palvelemiseen seurakunnassa, mutta lähtökohtaisesti sukupuolinen identiteetti ei kirkkojärjestyksen mukaan saa olla este seurakuntaan liittymisessä.

Näkemyksiä uskosta -osiossa kysyttiin myös seksuaalisuutta koskevia kysymyksiä. Melko johdonmukaisesti vastaajat olivat sitä mieltä, että Jumalan rakkaus ja evankeliumi kuuluvat jokaiselle ihmiselle. Vastaajien mukaan Raamatun mukaan homoseksuaalisuuden harjoittaminen on selkeästi syntiä (noin 80 % melko ja täysin samaa mieltä). Epävarmoja oli hiukan vajaa 10 %. Homoseksuaalisuutta ei pidä syntinä hiukan yli 10 %. Toisaalta näkemykset homoseksuaalisen taipumuksen syntisyydestä jakaantuvat hieman laajemmin. Syntinä sitä pitävät (melko ja täysin samaa mieltä) hiukan yli 30 %, syntinä sitä ei pidä (melko ja täysin samaa mieltä) hiukan suurempi joukko. Epävarmoja oli yhteensä hiukan vajaa 30 %.

Kyselyssä ei haettu pelkästään mielipiteitä seksuaalivähemmistöistä, vaan myös mielipiteiden vaikutusta omaan toimintaan. Tätä käsiteltiin kysymyksissä ”jäisin seurakuntaani, jos” ja ”Minun kirkkoni tulevaisuudessa. Vastaukset noudattelevat kyselyn vastausten yleistä konservatiivisuutta, mistä kertoo noin 90 % halu kuulua metodistikirkkoon, joka pitää avioliittoa miehen ja naisen välisenä suhteena. Tästä huolimatta vastauksissa on yllättävänkin suurta hajontaa.

Mikäli Yhdistynyt metodistikirkko hyväksyisi samaa sukupuolta olevien suhteet, mutta Suomen metodistikirkko pysyisi nykyisessä kannassa, seurakuntaan jäisi hiukan vajaa 60 % vastaajista (melko ja täysin samaa mieltä), kun siitä eroaisi (melko ja täysin samaa mieltä) noin 25 % vastaajista. Eroavien määrä (melko ja täysin samaa mieltä) nousisi yli 50 %:iin, jos Suomen metodistikirkko hyväksyisi samaa sukupuolta olevien suhteet, mutta oma seurakunta pysyisi nykyisessä kannassa. Eroavien määrä kasvaisi noin 70 %:iin, mikäli omassa seurakunnassa hyväksyttäisiin samaa sukupuolta olevien suhteet.

Tämän pohjalta kysymys seksuaalivähemmistöistä ei ole kynnyskysymys vaikka kirkkomme kansainvälisesti muuttaisi käytäntöjään asiassa, kunhan saisimme Suomessa pitää nykyisen kannan.

Lopuksi

Tämä kysely oli ensimmäinen laatuaan. Se tehtiin hieman sekavassa tilanteessa eikä Tulevaisuustyöryhmä osannut täysin välittää sen tarkoitusta kyselyn vastaajille. Tulosten määrä ja laatu on kuitenkin merkittävä. Se kertoo, että Suomen metodistikirkko on pääosin konservatiivinen, mutta muitakin näkökulmia siihen mahtuu. Se merkitsee sitä, että Tulevaisuustyöryhmä tulee järjestämään erilaisia keskustelu- ja tiedostustilanteita sekä valtakunnallisesti että seurakunnissa. On tärkeää, että osana tuleviin päätöksiin valmistautumista pyrimme keskustelemaan keskenämme. Sen kautta voimme paremmin ymmärtää toisiamme ja löytää mahdollisimman laajalle kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja.

Tulevaisuustyöryhmä tulee vielä myöhemmin tekemään jatkokyselyn, jossa otetaan huomioon tähän kyselyyn annettuja vastauksia sekä siitä saatu palaute. Se, kuten tämäkään kysely, ei ole tarkoitettu päätökseksi mihinkään suuntaan, vaan kirkon piirissä olevien ihmisten erilaisten äänten saaminen kuuluviin.

Tällä hetkellä odotamme mahdollisuutta pitää Yleiskonferenssi, jossa asiat pääsevät etenemään. Näillä näkymin seuraava Yleiskonferenssi pidetään elo-syyskuun vaihteessa, mutta koronapandemian vuoksi sitä saatetaan hyvinkin lykätä uudelleen.

Odottaessamme, mitä tulevaisuus tuo eteemme, kannustamme kaikki rukoilemaan koko kirkkomme puolesta ja jatkamaan uskollisesti evankeliumin työtä, joka on meille annettu. 

Veli Loponen
Viestinnän toimialajohtaja, Tulevaisuustyöryhmän puheenjohtaja

Kyselyn tuloksia voi lukea lataamalla vastauksista koostetun PDF-tiedoston. Kyselyn tuloksista järjestetään keskustelutilaisuus lauantaina 22.1.2022 kello 15–17. Se pidetään etäyhteydellä Zoomissa. Voit osallistua keskusteluun tästä linkistä.