Näkyvä ja näkymätön: Naisten työ ja mikroaggressiot
Knut Refsdal Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun naisille myönnettiin täydet papiston oikeudet metodistiperinteessä, joka myöhemmin tuli osaksi Yhdistynyttä metodistikirkkoa. Tämä vuosipäivä antaa meille sekä kiitollisuuden että ylpeyden aiheen. Samaan aikaan tämä vuosipäivä kutsuu meitä paitsi juhlimaan tärkeää tapahtumaa kirkon elämässä, myös kiitämään monia naisia, jotka kauan ennen kuin kirkko virallisesti tunnusti sen, vastasivat Jumalan kutsuun palvelutyöhön.
Kirkkojen johtajat: Vihollisen rakastaminen on vahvin vastalääke polarisaatioon
Lähimmäisen – ja jopa vihollisen – rakastaminen on tässä ajassa äärimmäisen vallankumouksellista ja vaikeaa, mutta se on myös vahvin vastalääke polarisaatioon, sanovat suomalaiset kirkonjohtajat. Kuusitoista kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen johtajaa pitää jyrkentynyttä keskustelukulttuuria, vastakkainasettelua ja polarisaatiota vakavana ongelmana, kuten Taloustutkimuksen tuoreen kyselytutkimuksen mukaan myös suurin osa suomalaisista. Lähiaikoina kirkoissa pidetään esillä polarisaation lieventämisen teemoja ja kannustetaan seurakuntalaisia kohtaamisiin.
Ukrainan Yhdistynyt metodistikirkko rakentavaa toivoa uutta talvea varten
Yulia Starodubets, Oleg Starodubets ja Knut Refsdal Sodan jatkuessa Ukrainan Yhdistynyt metodistikirkko perustaa resilienssikeskuksia, jotka tarjoavat lämpöä, sähköä, yhteisöllisyyttä ja toivoa haavoittuvassa asemassa oleville perheille. Kun kirkko kokoontui vuosikonferenssiinsa Užhorodissa lokakuussa, suuri osa keskustelusta keskittyi kirkon tulevaisuuteen. Kokoontuminen toi kuitenkin esiin myös kiireellisemmän todellisuuden: kuinka pieni kirkko jatkaa uskollisesti ihmisten palvelemista keskellä pitkittynyttä sotaa.
Elinvoima, merkitys ja toivo
Kaikkialla länsimaissa kirkot ovat menettämässä asemaansa yhteiskunnassa. Jäsenmäärät vähenevät, tulot pienenevät, jumalanpalveluksiin osallistuminen laskee, yhä harvempi samaistuu kirkon opetuksiin, seurakunnat ovat vähemmän elinvoimaisia, ja työntekijöiden rekrytointi kirkon palvelukseen on käynyt yhä vaikeammaksi. Kirkot ovat luonnollisesti vastanneet tähän erilaisilla aloitteilla, muutosprosesseilla ja strategisilla suunnitelmilla, joiden tavoitteena on kääntää nämä kehityssuunnat. Siitä lähtien, kun astuin kirkon palvelukseen vuonna 1992, olen kuullut jatkuvaa
Yhdistynyt metodistikirkko: yhteiskunnallisesti aktiivinen kirkko
Miten Yhdistyneen metodistikirkon tulisi toimia kirkkona maailmassa, jota leimaavat polarisoituminen, pelko, autoritaariset suuntaukset, väkivaltainen retoriikka, muukalaisviha ja kasvava nationalismi? Metodismi ei ole koskaan keskittynyt pelkästään sisäiseen uskonelämään. Historian alusta lähtien metodistit ovat korostaneet, että rakkaudella Jumalaa kohtaan on oltava konkreettisia seurauksia siinä, miten kohtelemme lähimmäisiämme ja miten osallistumme yhteiskunnan toimintaan. Rakkaus Jumalaa kohtaan ei voi koskaan olla erillään rakkaudesta muita
Seurakuntapalvelijakoulutus alkaa!
Metodistikirkon seurakuntapalvelija on maallikkovirka, joka tukee erilaisissa tehtävissä metodistikirkossa. Oman kutsumuksensa mukaan seurakuntapalvelija voi toimia seurakunnan vastuutehtävissä, johtaa jumalanpalveluksia ja saarnata niissä sekä avustaa ehtoollisessa, vetää pienryhmää, toimia diakoniatyössä tai evankelistana. Seurakuntapalvelijan virka on osa sekä kristittyjen yleistä palvelua, mutta myös erityistä palvelua, joka voi olla osa matkaa kohti pappeutta tai diakonin virkaa. Seurakunnassa seurakuntapalvelija on pastorin läheinen työtoveri.
Vuosikonferenssissa koettiin yhteyttä ja pohdittiin tulevaisuutta
Suomen metodistikirkon vuosikonferenssi järjestettiin samanaikaisesti ruotsinkielisen vuosikonferenssin kanssa Helsingissä 11.–14.6. Kummankin konferenssin istunnot pidettiin erikseen, mutta muu ohjelma oli pääosin yhteistä. Konferenssissa oli mukana myös ulkomaisia vieraita, jotka puhuivat tilaisuuksissa. Ukrainasta oli viiden metodistin ryhmä ja Englannin metodistikirkosta puhujavieraana oli pastori Leslie Newton. Niin yleisötilaisuuksissa kuin istunnoissakin oli konferenssin teema, Tulevaisuus ja toivo, vahvasti läsnä.
Tulevaisuus ja toivo, vuosikonferenssi Helsingissä
Suomen metodistikirkon vuosikonferenssi on taas lähellä, 11.–14.6. Vuosikonferenssi on metodistikirkon yhdistetty vuosikokous ja kesäjuhla. Siellä käsitellään siis virallisia vuosikokousasioita, mutta päästään myös viettämään yhteistä aikaa hengellisissä tilaisuuksissa. Tänä vuonna vuosikonferenssi on erityislaatuinen, sillä pidämme vuosikonferenssin samaan aikaan ruotsinkielisten metodistien kanssa. Paikkana on Helsinki. Vuosikokousistunnot pidetään erikseen kummankin omassa kirkossa eli suomenkieliset Punavuoressa ja ruotsinkieliset Töölössä Kristuskirkossa. Hengellinen ohjelma onkin sitten
Yhdistyneen metodistikirkon piispojen vierailu Ukrainassa – sodan ja toivon välissä
Ilmahälytyssireenit leikkaavat läpi arjen äänimaiseman. Varoitussovellus välähtää puhelimissa ja kehottaa hakeutumaan suojaan. Ukrainalaisille tämä on osa päivittäistä rutiinia. Kolmelle eurooppalaiselle Yhdistyneen metodistikirkon piispalle, jotka vierailivat Länsi-Ukrainassa maaliskuun lopussa, se oli pysäyttävä muistutus siitä, että sota ei ole abstrakti otsikko vaan eletty todellisuus.
Miksi Jeesuksen piti kuolla?
Pastori Cynthia Rigby auttoi tytärtään valmistautumaan esittämään perhosta numero 4 seurakuntansa pääsiäisnäytelmässä ja kysyi 8-vuotiaalta: ”Mitä risti tarkoittaa?” Tytär mietti hetken ja vastasi sitten: ”No, minusta se on vähän niin kuin silloin, kun palomies menee palavaan rakennukseen pelastamaan jonkun, mutta kuolee tulipalossa.” Rigby oli iloinen siitä, että tyttärensä edes vastasi. Loppujen lopuksi Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus herättävät vaikeita kysymyksiä myös










